Luistelukausi lopuillaan

Työharjoittelun tämän jakson loppu häämöttää jo. Samoin luistelukausi alkaa olla lopuillaan. Jäällä on ylen hiljaista. Yön pikkupakkasten jäljiltä luisteluradan jää kantoi vielä hyvin potkukelkkailijan painon, ajoittainen jään rutina jalaksien alla ei menoa hiljentänyt.

Ajatukset suuntautuvat väistämättä tulevaan kevääseen ja kesään. Yrittäjän kalenteri alkaa hiljalleen saada varauksia kesäkauden aktiviteetteihin, sähköpostiin tulee ohjelmapalveluista kyselyjä enenevissä määrin.

Omat ajatukseni kohdentuvat Hillosensalmen asemakahvilaan, sen kesäkauteen. Niin, olen taas tulevana kesänä aloittamassa kahvilan toimintaa harjoittelijan ominaisuudessa.

Moneen tämän yrityksen eri ohjelmapalveluun olen harjoittelijana päässyt tutustumaan, kesäajan aktiviteetit tulivat tutuiksi jo viime kesänä, nyt oli ensimmäinen talvikausi työharjoittelussani.

 

Mainokset

Voi talvi!

Sataa lunta. Sataa räntää. Sataa pieniä rakeita. Näin olivat säät viime viikolla. Ja kaikki nämä vaihtelevassa järjestyksessä yhden tunnin aikana! Luisteluradalle runsas lumentulo teki tepposet. Sen sijaan ladut maakunnissa tulivat hyvään kuntoon.

Alkaneen viikon kipakat yöpakkaset antoivat kuitenkin toivoa vielä luisteluradan kuntoontulosta. Jäätyneen loskan lanaus, höylääminen, auraaminen ja lopuksi veden pumppaaminen jäälle taitavat lopultakin tuottaa tulosta. Tänään kohtalaisen tauon jälkeen näkyi taas luistelijoita radalla!

Harjoittelijalle koko Suomen talvi on näyttäytynyt uudessa valossa. Työtehtävätkin ovat olleet mitä moninaisimmat; olen oppinut auraamaan mönkijällä, tekemään latupohjat moottorikelkalla ja viimeisimmäksi lanaamaan Natikalla, tuolla uskollisella vanhalla traktorilla!

Koko harjoittelujaksoni on ollut kirjaimellisesti silmiä avaava kokemus. Kuinka lukuisat yrittäjät ympäri Suomen ovat täysin luonnon ja ilmojen haltian armoilla. Päivät venyvät yömyöhään, välillä mikään tehty työtehtävä ei näy hetkeä kauempaa. Vain silmänräpäys ja tuisku on peittänyt juuri avatut ladut, luisteluradan, tien ja jopa parkkipaikan.

Valon pilkahduksiakin toki päiviin mahtuu. Aurinko paistaa ja lämmön jo tuntee paksujen toppavaatteidenkin läpi. Luonto on läsnä ja heräävän kevään äänet kuuluvat metsässä.